Neuloen

Heipähei taas!

Neuloin tämän huivin yhden viikon aikana, kun piti tai oikeammin sai istua luennoilla ja levottomuus oli päällimmäisenä tunteena. Mutta kuten usein tuppaa käymään, viimeistely venyi viikkotolkulla. Lanka on Novitan Silmua ja se on ostettu viime keväänä alennusmyynnistä ihan vain sen väristä hullaantuneena. Mietin vähän miten nuo pallerot asettuvat neulokseen, mutta mitään ongelmia ei tullut.

Syksy tulee. Täällä on ihanan kauniita lehtiä ja jotenkin tuo huivi sopii mielentilaani hyvin. On sopinut jo jonkin aikaa. Olen sopeutunut asuntolaelämään yllättävän hyvin. Meidän solusta on tullut eräänlainen pieni perhe ja kotona on hyvä olla. Omaa ja itsenäistä elämää on hyvä opetella täällä.

Inspiraatio!

Olin ajatellut, että en ehdi enkä jaksa kässäillä enää mitään ennen muuttoa. Viime sunnuntaina iski kuitenkin inspiraatio säilytyspussien tekemiseen. Tällaiset yksinkertaiset pussit ovat käteviä säilytyksessä. On helppo muistaa missä on mitäkin ja tavarat pysyvät järjestyksessä. 

Mummon vanhoja pitsejä

 Kaikissa pusseissa on käytetty jotain kierrätettyä. En mitenkään erityisesti ajatellut asiaa, mutta kerrankin hyvä näin!

Keskeneräisen käsityön pussi, kuva leikattu jämäpaloista

Pussit valmistuivat todella nopeasti ja niistä oli hauskaa suunnitella erilaisia.

Föönipussi äidille, tehty vanhoista housuista

Syksyksi

Loppukevään venähtänyt projekti uudet villasukat valmistui vihdoin. Tuntuu, etten saa oikein mitään valmiiksi asti. Ainakaan niin, että olisin erityisen tyytyväinen tuotokseen. Toisaalta on ehkä hyvä, ettei kaikki mene aina niin helposti. Oppii ainakin uusia taitoja, kun yrittää katsella silmukoista, että mikä on mennyt pieleen.

Sukissa on jälkapöydän päällä tehty puolella silmukoista joustinneuletta. Näin ne istuvat vähän paremmin jalkaan. Sukkien värit miellyttävät jo hiukan syksyyn valmistautuvaa mieltä. Toivottavasti kässäilyinto palaa taas ilmojen viiletessä.

Minulla on edessä nyt muutto uudelle paikkakunnalle ja muutenkin aika paljon uusia kujeita, joten saa nähdä miten tälle blogille käy. Luultavasti se jatkuu, mutta päivityksiä tulee vain paljon harvemmin. Mietin kyllä, että miten niitä voi vielä harventaa nykyisestä. Se tarkoittaisi, että bloggaisin harvemmin kuin kerran kuussa! No, aika näyttää, kuinka tässä tulee käymään.

Neljä erilaista

Ompelin silkasta ompelun ilosta neljä erilaista pussukkaa. Ilo meinasi kyllä kadota matkalla, kun ompelu ei sujunut ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Käsinommeltavaksi jäi kukkakoriste ja pussien kääntöaukot. Tämä viimeistelyvaihe venyikin sitten aika monella viikolla, niin, että suurin turhautuminen ehti haihtua.

Ompelen pussukat aina tietyllä tavalla, jonka olen bongannut joskus aikoja sitten blogeja selaillessani.

Tässä lyhyt ohjeistus ilman kuvia, toivottavasti saatte selvää. Kuviakin piti kyllä tekovaiheista ottaa, mutta en sitten muistanut.
Ensiksi siksakkaa tai saumaa vuori- ja päällikangaspalojen reunat. Ompele sitten vetoketju kiinni vuoren ja päällisen väliin molemmilta puolilta. Neulaa seuraavaksi vuoret ja päälliset toisiinsa kiinni, niin, että vetoketju jää ikään kuin piiloon. Jätä vetoketju puoliksi auki kankaiden väliin. Ompele vuoret ja päälliset yhteen, ommellen ikään kuin suorakulmion. Jätä n. 3 cm:n kääntöaukko vuoren puolelle. Käännä pussi oikein päin ja sulje aukko käsin ompelemalla.

Silityskin olisi varmasti ollut paikallaan..

Heipat

Kesätöissä on se huono puoli, että työkaverit ovat kovin väliaikaisia. Uusia tulee ja vanhoja lähtee. Töiden lomassa ei ehdi tutustua kovin moniin ihmisiin hyvin, mutta aina muutamasta tulee läheisempiä. Perjantaina eräs läheisemmistä lopetti työnsä ja tein hänelle kortin kiitokseksi mukavasta kesästä.

Kuvan laatu ei ollutkaan kovin ihmeellinen, mutta parempaakaan ei ole enää saatavissa.

1-vuotiaille

Tein synttärikortit yksi vuotta täyttäneille kummilapsilleni. Yritin tehdä molempiin kortteihin jotain tunnusteltavaa ja laittaa paljon värejä. Väreissä en ehkä ihan onnistunut, mutta ainakin kilpikonnasta oli hyvä tarttua kiinni!

Perhonen on tehty silkkipaperista ja väritetty tusseilla.

Katutaidetta

Naapurin eri-ikäiset miespuoleiset taiteilijat piirsivät tänään pihaamme ihanan kaupungin. Oli inspiroivaa nähdä se into ja antaumus, joka pojilla oli taiteillessa.

Kaupungissa asustaa kuulemma piikkidinoja, pitkädinoja sekä piikkiporoja. Asiaan kuuluvasti siellä on myös parkkipaikat mopolle ja rullalaudalle.